Minä ja harrastukseni

Tärkein harrastukseni on pianonsoitto. Kiinnostuin pianonsoitosta ollessani noin 7-vuotias. Aloitin pianotunnit kahdeksanvuotiaana, jolloin opettajani oli äitini työkaverin tytär. Hän opetti minua muutaman vuoden, mutta hän lähti Helsinkiin opiskelemaan. Sen jälkeen pääsin piano-oppilaaksi Taidekoulu Estradille, jossa soitin 15-vuotiaaksi asti. Nykyään en käy enää tunneilla, mutta soitan silti aktiivisesti kotona.
    Rytmitaju ja sävelkorva ovat tärkeitä asioita soittamisen kannalta. On paljon helpompi oppia, jos kuulee mitä ja miten soittaa. Soittamisessa sävelkorva kehittyy ja alkaa tunnistaa nuotteja jo korvakuulolta. Minulla ei ollut aluksi kovin hyvää sävelkorvaa, mutta vuosien saatossa se on tullut paljon paremmaksi ja nykyään joidenkin kappaleiden opetteleminen ilman nuotteja on helppoa.

------------------------------------------------------

------------------------------------------------------

Soittaminen on minulle erittäin tärkeää. On aina mukavaa istua pianon ääreen ja soittaa jotakin. Kun keskittyy pelkästään soittamiseen, muu maailma ikään kuin katoaa ympäriltä ja kuulee vain musiikin.
    Soitan yleensä klassista musiikkia, koska se on kaikista haastavinta ja palkitsevaa. Viime aikoina olen soittanut paljon kappaleita elokuvista ja videopeleistä. Pidän erityisesti Joe Hisaishista, joka on säveltänyt uskomatonta musiikkia Studio Ghiblin elokuviin, kuten esimerkiksi Henkien kätkemään ja Prinsessa Mononokeen.
    Nuorempana toivoin pianonsoiton oleva tuleva työni. Nykyään pidän pianonsoittoa tärkeänä harrastuksena, mutta en halua sitä enää ammatikseni.